Siirry sisältöön
Etusivu
 
 
 
 
 

Ajankohtaista

01.03.2018

Oulun yliopiston tasa-arvoteko selvitti lukion ainevalintojen vaikutuksia

Suomessa ammatit jakaantuvat sukupuolen perusteella voimakkaammin kuin Euroopassa keskimäärin. Tämä jakautuminen näkyy jo esimerkiksi lukion ainevalinnoissa, jotka ovat selkeän sukupuolittuneita. Oulun yliopisto toteutti tasa-arvotekonaan tutkimuksen ”Lukion ainevalinnat ja tasa-arvo”, joka esittelee lukion ainevalintojen vaikutusta yliopisto-opintoihin ja työelämään sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2013–2015 valmistuneita ylioppilaita (N = 93 955) ja samoina vuosina yliopisto-opintonsa aloittaneita (keskimäärin 15 427 opiskelijaa vuodessa). Tarkasteluajankohtana valmistuneista ylioppilaista 57,3 prosenttia oli naisia ja 42,7 prosenttia miehiä. Lukio on siis naisvaltainen koulu. Naiset myös menestyvät ylioppilaskokeissa keskimäärin miehiä paremmin, tosin erot eivät ole suuria.

Se, mitä aineita ylioppilaskirjoituksissa kirjoitetaan, vaihtelee merkittävästi sukupuolen mukaan. Psykologian kirjoittajista 81 prosenttia on naisia. Muita erittäin naisvaltaistaisia aineita ovat uskonto, terveystieto, elämänkatsomustieto ja biologia. Vähiten naiset kirjoittavat fysiikkaa: 28 prosenttia sen kirjoittajista on naisia. Reaaliaineista myös historia ja yhteiskuntaoppi eli yhteiskunnalliset aineet ovat miesvaltaisia. Naiset kirjoittavat miehiä useammin kieliä, esimerkiksi keskipitkän ruotsin kirjoittajista 73 prosenttia on naisia. Ylioppilaskirjoitusaineista naiset ja miehet kirjoittavat tasaisimmin filosofiaa, kemiaa ja maantiedettä.

Naiset ovat aliedustettuina matematiikanopiskelijoiden joukossa, mikä heikentää heidän jatko-opintomahdollisuuksiaan. 57 prosenttia lyhyen matematiikan ja 45 prosenttia pitkän matematiikan kirjoittajista on naisia. 21 prosenttia naisista ei kirjoita lainkaan matematiikkaa, ja 79 prosenttia ylioppilaista, jotka eivät ole kirjoittaneet matematiikkaa lainkaan, on naisia. Matematiikasta saa kuitenkin lähtöpisteitä lähes kaikissa yliopiston hakukohteissa alasta riippumatta, ja pitkästä matematiikasta saa lyhyttä enemmän pisteitä. Ylioppilaista pitkän matematiikan kirjoittaa 33 %, mutta yliopistossa sen kirjoittaneiden osuus on tätä suurempi valtaosalla aloista. Vain 15 % uusista yliopisto-opiskelijoista ei ole kirjoittanut matematiikkaa lainkaan. Pitkän matematiikan hyvistä osaajista on yliopistossa pula; sen sekä fysiikan ja kemian taitajilla onkin suuret mahdollisuudet päästä yliopistoon. Poikien ja miesten ainevalinnat lukiossa mahdollistavat siis paremmat jatko-opintomahdollisuudet.

Lukioaineiden sukupuolijakauma näkyy selvästi yliopistoalojen jakautumisessa sukupuolen mukaan. Tekniikka sekä kauppa- ja luonnontieteet painottavat matematiikan, fysiikan ja kemian taitoja ja ovatkin varsin miesvaltaisia aloja. Tekniikan alan opiskelijoista 97 % on kirjoittanut pitkän matematiikan. STEM-aineille (luonnon- ja tekniset tieteet sekä matematiikka) pohjautuvista aloista naisia opiskelee runsaasti eläinlääketieteen, elintarviketieteiden ja farmasian koulutusohjelmissa. Nämä ovat kuitenkin pieniä aloja tekniikkaan tai luonnontieteisiin verrattuina. Lääkäriopiskelijat jakautuvat tasaisesti naisiin ja miehiin. Naiset ja miehet käyttävät samoja oppiaineyhdistelmiä eri tarkoituksiin, mikä näkyy esimerkiksi kemian opiskelussa.

Eroja sukupuolten välille kehittyy jo ennen lukiota. Tekniikka on yläkouluikäisten poikien suosituin alan mutta tytöillä se ei ole edes kymmenen  suosituimman alan joukossa. Saman ikäisten tyttöjen suosituin ala on  terveyspalvelut, jota ei puolestaan löydy poikien kymmenen suosituimman  joukosta. Onkin syytä olettaa, että lukion ainevalinnat ovat seuraus jo  aiemmin kehittyneistä asenteista. Todennäköisesti alavalinnassa  suurimmat tekijät ovat mielikuvat ja kiinnostus eikä osaamisen puute,  koska naiset menestyvät STEM-aineissa yhtä hyvin kuin miehetkin. Onkin syytä pohtia, miten tekniikan ala ja mielikuvat siitä voisivat muuttua naisia kiinnostavammiksi, jotta koulutusalojen ja työelämän sukupuolisegregaatiota voidaan kaventaa.

Tekniikan ja kaupan alan työpaikat ovat usein kovapalkkaisia, ja ICT-ala  kasvaa jatkuvasti. Naisvaltaisilta koulutusaloilta päädytään töihin pääosin julkiselle sektorille, tekniikan ja kauppatieteiden aloilta taas yksityiselle sektorille. Tämä luo palkkaeroja, koska yksityisen sektorin palkat ovat pääsääntöisesti korkeampia kuin julkisen sektorin. Lukion ainevalintojen vaikutukset ulottuvat siis palkkaukseen ja urakehitykseen asti. Nuorten tulisikin saada valintojensa tueksi mahdollisimman paljon tietoa valintojensa seurauksista. Vastaavasti on tärkeää purkaa segregaatiota myös toiseen suuntaan ja saada miehiä opiskelemaan naisvaltaisia aineita ja aloja: esimerkiksi miespuolisia  kasvatus- ja terveysalan asiantuntijoita tarvitaan. Nuoren omat  kiinnostuksenkohteet ovat ratkaisevia, mutta pitää varmistaa, ettei mielenkiintoa rajoita väärä epävarmuus omista kyvyistä tai tietämättömyys valintojen seurauksista – tai sukupuolittuneet oletukset.

Julkisuudessa muistutetaan usein, että yliopistot ovat naisvaltaisia ja näin onkin. Suurin osa yliopistoaloista on naisvaltaisia, kärkipäässä esimerkiksi psykologia, kasvatustieteet ja humanistiset tieteet. Naisten osuus yliopisto-opiskelijoista on kuitenkin lähes kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin heidän osuutensa ylioppilaista. Naiset eivät siis etene yliopistoon yhtä helposti kuin miespuoliset ylioppilaat. Lisäksi lukuun ottamatta humanistisia ja kasvatustieteitä yliopiston naisvaltaiset alat ovat pieniä. Miesvaltaiset tekniikan, kauppatieteiden ja luonnontieteiden alat taas ovat suuria. Työelämässä alojen välillä on eroja myös arvostuksessa ja palkkauksessa.

Lue ansiokas tutkimus kokonaisuudesaan täällä!

Lisätietoja löydät myös esimerkiksi täältä.

Oulun yliopiston tasa-arvoteko selvitti lukion ainevalintojen vaikutuksia


 
 
 
 
login Synergia Foxy